Siirry pääsisältöön

Turvallinen asuinympäristö on kaikkien etu


Toimittaja Tiina Örn (VS 17.9.24) toi artikkelissaan esille vantaalaisten turvallisuuden ja turvattomuuden kokemuksen näkökulmaa. Jatkan aiheesta keskustelua. Turvallisuuden tunne asuinympäristössämme on jokaisen perusoikeus. Jokainen meistä haluaa tuntea olonsa hyväksi ja huolettomaksi, olipa kyse kotipihasta, kävelylenkistä lähimetsässä tai matkasta kauppaan. Tämä turvallisuuden tunne ei kuitenkaan synny tyhjästä – se on yhteisön ja yksilöiden yhteinen tahtotila, joka vaatii ymmärrystä yhteiskunnan rakenteista, yhteistyötä ja konkreettisia toimenpiteitä.

Myyrmäen alueella turvallisuustilanne herättää edelleen huolta. Asukkaat ovat tuoneet esille konkreettisia kehitystarpeita, kuten matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen puutteen. Lisäksi on toivottu virkavallan läsnäoloa osaksi arkea. Asukkaiden huoliin onkin jo osittain vastattu, sillä virkavallan läsnäoloa on lisätty Myyrmannin läheisyyteen. Myyrmäkeläisenä kuitenkin koen, että virkavallan ei tarvitsisi olla vain poliisiautojen kiertelyä, vaan toimintaa tulisi toteuttaa ihmisläheisesti ja olla näkyvä osa yhteisöä. Poliisi toimisi ihmisenä, joka edustaa turvallisuutta ja oikeudenmukaisuutta, mutta tekee sen saavutettavasti ja kunnioittavasti. Jalkautuva työ ja läsnäolo ei lisää pelkoa, vaan luo turvaa.

Lisäksi olen samaa mieltä muiden asukkaiden kanssa, että kohtaamispaikkoihin tulee satsata rohkeasti, sillä turvallisuus ja yhteisöllisyys kulkevat käsi kädessä. Kohtaamispaikoissa voi viettää aikaa, tutustua muihin ja olla osa yhteisöä. Ne eivät vain vähennä yksinäisyyttä, vaan myös vahvistavat ihmisen osallisuuden kokemusta ja tunnetta olla merkityksellinen ihmisenä. Hyvässä ja turvallisessa ympäristössä jokainen voi tuntea itsensä tervetulleeksi ja nähdyksi – riippumatta taustoista tai elämäntilanteesta.

Turvallisuuden tunne on aina yksilöllinen kokemus. Se, mikä tuo toiselle mielenrauhaa, voi toiselle olla merkityksetöntä. Itselläni turvallisuuden tunne vahvistuu, kun havaitsen toisen ihmisen huomioimista ja välittämistä, vaikkapa kaupan kassalla. Oma turvallisuuden tunteeni rakentuu ihmisarvosta, empatiasta ja vastuullisuudesta.

Ulla-Maija Kopra (sd), Myyrmäki

Julkaistu alun perin Vantaan Sanomissa 24.12.2024 





Tunnisteet

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ihmisarvon puolesta.

Olen Länsi-Vantaalla lähes koko elämäni asunut terveydenhoitaja (YAMK), sairaanhoitaja ja äiti. Työskentelen kolmannella sektorilla työttömien terveyden ja  hyvinvoinnin parissa. Politiikka antaa minulle mahdollisuuden olla mukana tekemässä päätöksiä asukkaiden hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Keväällä 2025 olen ehdolla sekä aluevaaleissa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella että kuntavaaleissa Vantaalla. Luonto ja liikunta ovat minulle tärkeitä – kuntosalilla treenaaminen ja luonnossa koiran kanssa liikkuminen auttavat tasapainoittamaan ajoittain kiireistä arkea. Politiikassa minua ohjaavia arvoja ovat oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus ja inhimillisyys. Päätöksenteossa pidän tärkeänä laadukkaiden ja eettisesti kestävien sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttamista, jotta kaikilla on mahdollisuus saada tarvitsemaansa apua oikea-aikaisesti.
Lähetä kommentti
Lue lisää»

Työttömien terveystarkastukset – avain parempaan työ- ja toimintakykyyn

 Työttömyys ei ole vain taloudellinen haaste, vaan se vaikuttaa myös terveyteen ja hyvinvointiin. Moni pitkittyneesti työtön elää tilanteessa, jossa terveydelliset ongelmat voivat kasaantua ja pahentua, ellei niihin puututa ajoissa. Työttömien terveystarkastukset ovat yksi tehokkaimmista keinoista tunnistaa ja ennaltaehkäistä näitä ongelmia sekä tukea työ- ja toimintakykyä.   Terveystarkastukset tarjoavat mahdollisuuden kartoittaa niin fyysistä kuin psyykkistä hyvinvointia ja ohjata tarvittavien palveluiden äärelle. Monet krooniset sairaudet, mielenterveysongelmat ja elämäntapatekijät voivat olla esteenä työllistymiselle, mutta oikea-aikainen tuki ja hoito voivat auttaa ihmistä palaamaan työmarkkinoille.   Valitettavasti terveystarkastusten saatavuus vaihtelee hyvinvointialueittain, eikä kaikki työttömät tiedä niistä tai osaa hakeutua niihin. Tämä on tullut esille myös jalkautuvassa työssäni, jossa kohtaan työttömiä matalankynnyksen kohtaamispaikoissa ja välitän tietoa ...
Lähetä kommentti
Lue lisää»

Kuntouttava työtoiminta ei saa vaarantua Vantaalla

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue joutuu säästötoimien vuoksi tuottamaan kuntouttavaa työtoimintaa itse, kirjoittaja toteaa. Hyvinvointialueiden on lain mukaan järjestettävä kuntouttavaa työtoimintaa niille pitkään työttöminä olleille henkilöille, jotka saavat työmarkkinatukea tai toimeentulotukea. Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu siis heille, jotka alentuneen työ- ja toimintakykynsä vuoksi eivät kykene osallistumaan TE-hallinnon ensisijaisiin palveluihin. Hyvinvointialueiden taloudellinen kriisiytyminen ja resurssipula on johtanut kuntouttavien palveluiden, kuten kuntouttavan työtoiminnan supistuksiin. Tämä taas on johtanut työtoimintapaikkojen vähenemiseen. Hyvinvointialueiden taloudellinen kriisiytyminen on johtanut kuntouttavan työtoiminnan supistuksiin. Erityisesti kolmannen sektorin toimijat, kuten järjestöt ja yhdistykset, ovat olleet merkittäviä toimijoita kuntouttavassa työtoiminnassa. Esimerkiksi työttömien yhdistykset ovat tarjonneet monipuolisia työtoimintapaikkoja h...
Lähetä kommentti
Lue lisää»